s/y Schatzi

Ennen kuin päästettiin Liisa kotimatkalle naisväki sai kiskoa kipparin alimmalle saalingille lippuköyden pujotusta varten.

Kun homma oli hoidettu, Liisa jätettiin rannalle ja matka jatkui hyvässä myötäisessä kohti etelää.  Välillä seilattiin virsikirjaa ja jiippailtiin, mutta matka sujui leppoisissa merkeissä auringon paisteessa vaikka kylmää onkin 15 astetta.

Illan suussa Idön jälkeen piti käynnistää kone, kun tuuli loppui lähes kokonaan. Loppumatka Oskarshamniin ajettiin koneella. Perillä oltiin vasta puoli kymmenen yli kahdentoista tunnin matkateon jälkeen.

Oskarshamn on tyypillinen Ruotsin itärannikon kaupunki, jossa on varsin tylsä vierasvenesatama, mutta kaupunki itsessään on tyylikäs. Satamatoimisto oli jo tietenkin jo kiinni, kun se viimeinkin löytyi. Laitettiin sähköt kiinni omin luvin laiturin tolppaan ja iltapalan jälkeen yöpuulle.

Aamulla herättiin melko erikoiseen ’herätyskelloon’  klo 5.50 kun joutsenemo poikasensa kanssa oli lähtenyt aamupalan kerjuumatkalle. Emo kiersi paattia koputtaen nokallaan kylkeä. Tätä kesti tunnin verran ja se loppui vasta kun sille heitettiin hieman huikopalaa.

Kippari kävi aamulla satamatoimistossa hoitamassa satamamaksun ja satamakapteenin epämääräisten ohjeiden perusteella kauppagallerian konditoriossa hakemassa aamiassämpylät, leivän ja kahvipullat. Aamupalan jälkeen purjehdittiin aina Kalmariin saakka kevyessä sivutuulessa. Geunua oli  Telkolan Timon ohjeiden mukaisesti skuutattuna barberin avulla ulos, jolloin kryssistä vähänkin auki olevassa tuulessa genua toimii paljon paremmin ja antaa ainakin puoli solmua lisä vauhtia. Salmerilla on ennen lähtöä tehty lisälenkki mantookin tolpanjuureen, johon saa kiinnitettyä barperin blokin.

Kalmarin jälkeen tuuli kääntyi lounaaseen ja oli niin vastainen, että piti ajaa koneella iso ylhäällä loppumatka Utklippanille, jonne saavuttiin taas puoli kymmeneltä joten nyt tuli yli 13 tunnin purjehduspäivä. (Päivämatkat löytyvät omasta taulukosta Meistä –välilehdeltä, joten emme toista niitä tässä.) Utklippanilla, joka on ulkona merellä oleva majakkasaari, oli vain kymmenkunta venettä joten saatiin kylkikiinnitys laituriin, eikä tarvinnut jäädä muiden kylkeen yöksi.

Yöllä lokit olivat tehneet selvää ulos jätetyistä banaaneista ja jälki sitloodassa oli sen mukaista. Muuten rauhallinen yö. Aamulla lähdettiin kipparin kymmenen minuutin varoitusajalla puoli kahdeksalta, koska tuulen oli luvattu kääntyvän vastaiseksi ja kovenevan. Aamupäivällä päästiin seilaamaan, mutta tuuli kääntyi vastaiseksi, joten piti ottaa kone avuksi. Kryssäämiseen tai muuten hitaaseen seilaamiseen ei ole aikaa, koska päivät ovat  muutenkin jo pitkiä. Tarkoitus on hoitaa Itämeri pois alta vauhdilla, jotta Pohjanmerelle jää enemmän pelivaraa aikataulun suhteen. Nyt on saatu kiinni Arkösundissa menetetty seilauspäivä.

Oltiin hyvissä ajoin eli seitsemältä Ystadissa, josta saatiin ravintolan oven edestä kylkipaikka laiturista, kun vaan uskallettiin mennä tarpeeksi sisään satamaan. Sähkö- ja vesipiste kyljen kohdalla, joten oikein ihanne paikka.  Kirjaantuminen satamatoimistossa, josta saatiin muovinen kulkukortti, jolla pääsee sisään pesutiloihin. Korttiin ladattiin valmiiksi 50 kruunun edestä arvoa. Suihkun jälkeen ravintolaan päivälliselle ja sitten nukkumaan.

Aamulla kipparska hoiteli kaksi koneellista pyykkiä. 2 koneellista ja  2 x kuivausrummun käyttö maksoi yhteensä vain 40 kr. Kippari vahasi Salmerin rannassa fendareista raappaantunnutta kylkeä.  Kaupassa käynti Ystadin keskustassa.

Kaupunki vaikutti kovin viehättävältä, täällä olisi ollut mukava viettää vaikka koko päivä, mutta välimeri kutsuu. Siispä ulostsekkauksen ja polttoaine- sekä vesitäydennyksen jälkeen matkaan.  Seilit ylös heti sataman ulkopuolella ja hyvää myötäistä kohti Tanskaa. Tuuli äityi välillä yli 12 m/s, joten vauhtia oli täysin seilein välillä yli 10 solmua. Aallokkokin nousi tuulen myötä melkoisesti. Puolelta päivin saatiin ensimmäinen ukkonen, mutta onneksi ei nostanut kovaa tuulta ja salamointikaan ei osunut kohdalle.

Päätettiin jatkaa matkaa aina Tanskan Hesnäsin saakka vaikka se toi pari lisätuntia suunniteltuun. Toinen ukkonen alkoi juuri ennen satamaan pääsyä. Tuuli tyyntyi juuri sopivasti, kun kiinnityttiin paaluihin ja kivilaituriin. Juuri kun köydet olivat kiinni, kaksikymmentä vaille yhdeksän, alkoi sellainen myräkka ettei pahemmasta väliä. Salamat löivät ympärillä, vettä tuli vaakana ja tuuli yltyi 25 m/s. Tuuli tuli suoraan takaa, mutta onneksi paalut pysyivät paikallaan, ja paatti saatiin pidettyä irti kivimuurista. Kauhulla vain ajatteli, miten olisi selvitty rantaan jos tuuli olisi alkanut 5 minuuttia aikaisemmin. Olisi varmaan pitänyt mennä kyljittäin kalastajalaituriin, koska paaluihin kiinnittyminen ei olisi onnistunut. Jos oltaisiin oltu vielä merellä, kun pahin ukkonen iski, olisi varmaan pitänyt vanhaan purjelaivakauden tapaan jäädä redille odottamaan tuulen laantumista. Pahin ukkonen ja myrkky kesti vain puolisen tuntia, mutta kasteli myös sprayhoodin alusen tehokkaasti. Sähköä saatiin laiturin tolpasta omatoimisesti, koska satamatoimistosta ei ollut tietoakaan.

Myrkyn jälkeen taivas kirkastui, kuu tuli näkyviin ja myräkkä oli muisto vain ja kasa märkiä varusteita. Kipparin SLAMin sadetakki ja uudet sadehousut pitivät loistavasti vettä.

Seuraava aamu alkoi loistavassa aurinkoisessa, mutta heikkotuulisessa ja vastaisessa tuulessa.  Harhailtiin aamulla lähitaloilla etsimässä satamakapteenin taloa, jotta voitiin maksaa 14 euron satamamaksu. Viimein satamakapteeni löytyikin, noin kilometrin päästä, oman talonsa pihalta ja voitiin hoitaa velvollisuudet ja lähteä jatkamaan matkaa hyvillä mielen. Ennen lähtöä poikettiin vielä rannassa olevaan kalakauppakärylle ostamaan pari kampelafileetä ja kaksi purkkia rapumajoneesia.

Koneella heikossa vastatuulessa kohti Saksan Helgolandia. Laiturissa vaihdettiin Ruotsin kohteliasuuslippu suoraan Saksan lippuun, koska Tanskan lippu jäi vaihtamatta edellisenä päivänä kovan merenkäynnin takia. Genserin kohdalla otettin iso ylös, mutta jatkettiin koneella, koska tuuli oli lähes olematon. Samoilla kohdin vaihdettiin myös perälippu seuran lipusta viralliseksi Suomen lipuksi, koska siirryttiin pois pohjoismaiden vesiltä.

15.30 kippari päätti, että genoakin otetaan auki ja kone sammutaan. Matkanteko hidastui melkoisesti, mutta onneksi päivämatka ei ole pitkä. Seilaittiin vain puolisen tuntia, koska vauhti alkoi hiipua ja Fehrmarin suntissa oli aluksi puolentoista solmun vastavirta. Onneksi virta kääntyi myötäiseksi ja päästiin taas vauhdilla eteenpäin. Koko päivä oli aurinkoinen ja lämpötila nousi vihdoinkin kahteenkymmeneen asteeseen. Heiligenhafeniin saavuttiin idyllisesti täysin tyynessä aurinkoisessa illassa.

Satamapaikka löytyi purjehdusseuran vierassataman laiturin päästä satamakapteenin opastuksella. Sisäänkirjaus ja WiFi kortien hankinta. Tunti nettiaikaa maksoi 2 €, joten ei kallista, mutta eipä juuri toimikkaan kunnolla. Kaupungilla kierros ennen illallista.

Ennen nukkumaan menoa yritetään viimeinkin päivittää blogia. Kuvat saavat vielä odottaa parempaa yhteyttä. Blogin kirjoittaminen on onnistunut harvakseltaan pitkien matkapäivien ja huonojen nettiyhteysmahdollisuuksien takia.