Cetraro-Vibo Valentia

Posted: 17 heinäkuun, 2013 in Uncategorized

Perjantai 5.7.

Vuorossa vähän pidempi päivämatka eli noin 50 mpk, kun ne viime päivinä ovat olleet 20-30 mpk. Tähän oli syynä se, että Certraron ja Vibo Valentian välillä ei ole kunnollisia marinoita, ainakaan satamakirjan mukaan.

Vibo Valentiassa on kaksi marinaa, joista valittiin italialais-kanadalaisen pariskunnan ylläpitämä Marina Stella del Sud, koska rouva puhui hyvin englantia ja sieltä löytyi myös pyykinpesu koneet ja –kuivaajat. Puhelimella kippari vielä varmisti etukäteen, että tilaa löytyisi. Marinero tuli kumiveneellä vastaan ja näytti laituripaikan.

Vibo Valentia marina

Saatiinkin mukava laituripaikka sisempää marinasta, mistä oli mukavan lyhyt matka rantaan. Marinan toimiston yhteydessä oli kahvila sekä WC- ja suihkutilat, jotka olivat erittäin siistit eli heti huomaisi, että siisteydestä huolehti jonkun muunmaalainen kuin italialainen. Tähän italialaisten siivottomuuteen on vaikea tottua eikä sitä tahdo ymmärtää, kun he pitävät itseään sivistyskansana.

Rouva marinan pitäjältä saatiin hyvä vinkki hyvästä pizzeriasta Vibo Valentian keskustassa, jossa käytiin perinteen mukaan syömässä viimeinen päivällinen yhdessä Schatzi –paidat päällä ennen kuin miehistö supistuisi, kun Virpi lähtisi kotiin seuraavana aamuna.

Vibo Valentia päivälliselle

Päivällisen kruunasi vielä kioskilta ostetut jäätelötötteröt, jotka olivat italialaiseen tapaan herkulliset, runsaat ja halvat. Vibo Valentian kaupunki ei ole mikään turistikeskus vaan kaupungilla kuljeksi iltakävelyllä paikallista väkeä.

Lauantai 6.7.

Virpi lähti marinasta järjestetyn kyydin avulla, noin viiden kilometrin päässä olevalta kaukojunien asemalta, junalla kohti Napolia, josta matka jatkui lentokoneella Berliinin kautta Helsinkiin. Suuret kiitokset Virpille avusta, hienoista aterioista ja mukavasta seurasta.

Pekalla ja Kirstillä päivä jatkui pyykinpesu-urakalla. Parissa viikossa pyykkiä kertyy yllättävän paljon vaikka pääasialliset asusteet ovatkin päivällä uimapuvut. Pesukoneellisen hinta oli 4,50 ja kuivarummun 3,50 ja niitä tarvittiin kumpaakin neljä koneellista vaikka olivat kotikoneita suurempia suurtalousvehkeitä. Loppu päivä siivottiin paattia tamppaamalla ja tuulettamalla matot ulkona sekä imuroimalla ja pyyhkimällä kajuutan sisäpinnat.

Sunnuntai 7.7.

Päätettiin jäädä vielä toiseksi päiväksi maihin, koska aikataulullisesti ei ollut mitään kiirettä jatkaa matkaa. Tehtiin vielä pieniä siivoushommia paatilla sekä täydennettiin ruokavarastot. Ruokakaupan palveluun kuului kuljettaa ostetut tavarat ilmaiseksi marinaan, joka tarkoitti, että poika toi ne aina paatille saakka. Vesien ja muiden juomien kuskaaminen näissä yli 30 asteen helteissä kävellen ei olisikaan ollut mitään herkkua, varsinkin kun kauppaa oli jonkin matkaa. Itse jaksettiin kantaa vihanneskaupasta hankitut tuoreet hedelmät ja vihannekset, jotka ovat täällä käsittämättömän halpoja ja maukkaita. Vaikka ostettiin kaikkea mitä mieleen tuli, oli vihanneskaupan lasku yhteensä 14 euroa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s