Sunnuntai 24.9.
Viimeisen päivän matkaa tehtiin navakassa vastatuulessa puikkelehtien saarten välistä Sibenikin kanavan läpi Krka -joelle, jonka yläjuoksulla Skradin sijaitsee. Sibenikin kanavaa reunustaa vanhojen linnoitusten muurit.
Kapeassa kanavassa oli vilkas liikenne, kun charter –veneet suunnistivat merelle.
Krka – joen rantojen edustalla oli kummallakin puolella osteri- ja simpukkakasvattamoja, joista olisi voinut ostaa suoraan tuoreita äyriäisiä.
Ostokset jätettiin kuitenkin odottamaan seuraavia purjehduksia. Joen sillat ja johdot on rakennettu niin korkeiksi, että 27 metrin yltävällä mastolla pääsee niistä vielä ali. Meillä ei ollut mitään ongelmia, koska Schatzin maston korkeus vedenpinnasta on vajaat 20 metriä. Virtaamaa ei joessa ollut juurikaan havaittavissa tähän aikaan vuodesta.
Viimeisen moottoritiesillan alituksen jälkeen avautui viimein koko Suomesta alkaneen purjehduksen määränpää eli Skradinin kaupungissa oleva marina.
Kaupunki ja marinan antoivat vielä paremman vaikutelman, johon oli kuvien perusteella varauduttu. Skradin on viehättävä pieni vanhoista kivirakennuksista muodostuva kaupunki. Uusilla rakennuksilla kaupunkikuvaa ei ole pilattu. Turismia kaupungissa on aika paljon, mutta turistit ovat enimmäkseen läpikulkumatkalla Krka –joen putouksille, joten mitään turistiruuhkia kaupungissa ei näkynyt.
Marinaa on viime aikoina uudistettu ja kasvatettu, mutta onneksi vain rajallisesti, jolloin pienen marinan viihtyisyys on saatu säilytettyä. Meille osoitettiin paikka kaupunkia vastapäätä lahden toiselta puolelta pistolaiturista. Paikka ei ollut vielä varsinainen talvisäilytyspaikka, koska siirtävät paatin parhaaksi katsomaansa paikkaan, kun kaikki talvisäilytykseen tulevat veneet ovat lokakuun loppuun mennessä tulleet paikalle. Pistolaiturin juuressa mäen rinteessä oli veneilijöille tarkoitettu erittäin siisti ja kaikista tähän mennessä nähdyistä wc/suihtutiloista tyylikkäin rakennus, jota ei juurikaa puiden siimeksestä joelle erottanut vaikka olikin lähellä rantaa. Rannassa oli myös pieni mukavan oloinen kahvila.
Marinan henkilökunta osoittautui erittäin ystävälliseksi ja ammattitaitoiseksi. Turvallisuudesta vastaava päällikkö kävi heti esittäytymässä, kun olimme kiinnitäytyneet laituriin. Ensi vaikutelmalla on iso merkitys siihen, millaisen kuvan marina antaa itsestään.
Iltapäivällä käytiin tutustumassa kaupunkiin ja sen tarjontaan.
Illalla mentiin tyylikkääseen ravintolaan nauttimaan perille pääsyn kunniaksi illallista. Kippari ja kipparska tunsivat helpotusta, mutta myös haikeutta, kun kahden vuoden purjehdusprojekti oli saatu päätökseen ja oma paatti on turvallisesti perillä määränpäässä. Täältä on hyvä jatkaa seuraavan kauden purjehduksia.
s/y Schatzi 