Tiistai 17.9.
Päiväksi oli luvattu navakkaa luoteistuulta jopa 15 m/s. Aamu näytti kuitenkin leppoisalta ja lähdettiin matkaan. 10 m/s tuuli pysyikin lännessä ja genualla saatiin mukavaa vauhtia ilman konetta. Aallokko oli välillä varsin korkeaa eli ei mistään leppoisasta purjehduksesta ollut kyse.
Vieste on Italian Adrianmeren rannikon kannuksen kärjessä Kroatiaa lähinnä olevan niemen kärjessä.
Sisääntulossa joutuu kiertämän edustalla olevan saaren pohjoispuolitse, jonka edustalla oli runsaasti kalanpyydyksiä.
Niihin törmäämiseltä onneksi vältyttiin. Kippari oli soittanut jo aikaisemmin yhteen Viesten marinoista, josta luvattiin olla vastassa ja opastaa paikka. Puhelimitse saatiinkin satamassa ohjeet ajaa vasemmalla olevaan kolmanteen laituriin. Oikealla puolella oli uuden hienon marinan laiturit täysin tyhjillään eikä selvinnyt, oliko marina lainkaan toiminnassa. Laiturin päähän kiinnityttiin taas keula vasten navakkaan tuuleen, joka taas vaati miehistöltä rankaa ankkuriköyden kiskomista. Tähän ja edellisen sataman paikkaan ei oltaisi Kirstin kanssa päästykään kahdestaan vaan olisi pitänyt löytää suojaisempi ja helpommin saavutettavissa oleva laituripaikka.
Satamassa oli selvästi sesonki ohi ja WC/suihkutilat avattiin meitä varten. Satamamaksu oli 40 euroa. Maija ja Ollska lähtivät kahdestaan kaupunkiin ruokakauppaan ja jäätelölle. Kirstiä ja Pekkaa ei turismi enää illalla kiinnostanut vaan enemmänkin suihkut. Illallinen syötiin koko joukolla paatilla.
s/y Schatzi 