Arkisto kategorialle ‘Uncategorized’

Porto Empedocle-Marina di Racusa

Posted: 30 syyskuun, 2013 in Uncategorized

Torstai 29.8.

Aamutuimaan liikkeelle. Aamupäivä koneella kevyeen vastatuuleen. Vastatuuli yltyi puolen päivän jälkeen 8 m/s, jolloin otettiin genuan kulmaa auki ja krysättiin koneella. Lounaanlaiton yhteydessä loppui keittimen kaasu ja kaasupullo piti vaihtaa vauhdissa.

Vastatuuli yltyi aina 10 m/s ja klo 16 sammui kone, koska diesel oli tankista loppu. Kipparin laskujen ja arvion mukaan sen olisi pitänyt hyvin riittää vielä seuraavaan satamaan, mutta ilmeisesti Palermossa tankki ei ollut tullutkaan tankatessa täyteen, vaikka korvausilma-aukosta olikin purskahtanut dieseliä. Tämäkin on hyvä jatkossa tarkastaa, ettei lopeta tankkaamista kesken.

Reivatulla genualla kryssääminen ilman konettakin onnistui varsin hyvin, koska tuulta oli riittävästi.

Kryssiä navakassa tuulessa

Varatankista saatiin diesel –täydennystä, mutta vasta styyrbuurin halssilla paatti oli oikeaan suuntaan kallellaan, jota saatiin kone käyntiin. Säästettiin polttoainetta rantautumiseen, joten seilattiin loppumatka aina marinan suulle.

Iltahämärissä päästiin Marina di Racusan isoon vierasvenesatamaan, jossa kumivene ohjasi meidät laituripaikalle. Sisään kirjautuminen sovittiin hoidettavan vasta seuraavana päivänä. Sähköä ja vettä saatiin laiturilta.

Marina di Racusa

Marsala-Porto Empedocle

Posted: 30 syyskuun, 2013 in Uncategorized

Keskiviikko 28.8.

Aamulla taas liikkeelle ennen kahdeksaan, koska edessä oli yli 60 mpk:n päivä. Päätimme ajaa pari pitkää päivää, jotta saadaan Palermossa ja Marsalassa vietetyt ylimääräiset päivät kurottua kiinni ja ehdittäisiin Liisaa vastaan Siracusaan asti Poltzanon sijaan. Siracusasta on helpommat yhteydet Catanian lentokentälle ja sieltä on myös paremmat mahdollisuudet hankkia muonatäydennystä.

Tuuli oli mukavasti takaa, mutta taas kerran liiankin myötäinen, jotta seilaamalla saataisiin pidettyä riittävää matkanopeutta yllä. Edellisen päivän kova aallokko keinutti paattia alkumatkasta epämiellyttävästi. Iltapäivästä saatiin tuulta sen verran riittävästi, että voitiin sammuttaa kone pariksi tunniksi. Aurinkoista koko päivän ja hellettä yli 30 astetta.

Porto Empedocleen Agrigenton satamakaupunkiin tultiin kuuden jälkeen. Marina on kaupallisen sataman perukoilla.

Porto Empedocle satama

Marinaksi paikka ei voi oikein kutsua, koska kyseessä on paikallisten veneiden kolme pientä pistolaituria. Muita vierasveneitä ei laitureissa meidän lisäksi näkynytkään. Saatiin perä laiturin päähän ja laiturilta saatiin sähköä. Suihkua ei ollut ja wc löytyisi sataman lipputoimistosta. Satamamaksu oli 45 euroa, jonka keräsi marinero, joka ei osannut sanaakaan englantia, mutta toimeen kuitenkin tultiin.

Porto Empedocle laituri

Illalla naapuriveneeseen kerääntyi pilveä polttelevia nuoria miehiä, joten oli pakko laitta luukut tiukasti kiinni ennen kuin lähdettiin sataman ravintolaan kalaillalliselle. Nuoret miehet olivat häipyneet veneellään yöpurjehdukselle kun tultiin takaisin. Yöllä palasivat kolmen jälkeen ja koputtivat Schatzia ilmoittaakseen, että meillä oli perä kiinni laiturissa. Olivatkin ihan asiallisia nuoria miehiä eivätkä muutenkaan mekastaneet turhaan palattuaan satamaan. Ankkuria kiristämällä saatiin paatti tarpeeksi kauas laiturista.

Myöhemmin selvisi, että tämä Porto Empedolce on Montalbanon dekkarisarjan kirjoittajan Andrea Camillerin kotikaupunki ja tätä kaupunkia on pidetty Vigatan esikuvana. Sarjassa esiintyvä alueen keskus Montelusa on todellisuudessa Agrigento. Elokuva on kuvatta eri paikoissa Sisiliaa kuten Ragusassa, Punta Segassa ja Licatassa, joissa paikat ovat huomattavasti siistimpiä kuin täällä Porto Empedolcessa.

Porto Empedocle kalapaattien säilyttämistä

Palermo-Marsala

Posted: 30 syyskuun, 2013 in Uncategorized

Maanantai 26.8.

Aamulla päästiin liikkeelle jo puoli kahdeksalta. Poikettiin huoltoasemalla täyttämässä diesel –tankki. Koneella ajoa koko päivä. Tuuli oli aluksi kevyttä ja sivusta, jolloin genua oli auki antamassa lisävauhtia. Trapanin kohdalla tuuli yltyi ja kääntyi vastaiseksi ja genua otettiin sisään.

Trapani

Puoli kahdeksalta illalla saavuttiin Marsalan satamaan. Opaskirjojen mukaan Marsalaan on rakenteilla uusi valtava marina, mutta sen aikataulusta ei ollut tietoa. Nykyisestä tilanteesta ei ollut oikein vakuuttavaa tietoa eikä netistäkään löytynyt mitään muuta kuin suunnitelmia uudesta marinasta. Perille päästyä selvisikin, että vanhaan laituriin oli kunnostettu mukavan oloinen marina. Vastassa oli kaksi marineroa, jotka näyttivät paikan ja auttoivat kiinnittymään yltyvässä kaakkoistuulessa. Marinan wc- ja suihkutilat olivat toimivat aivan toisin kuin Aranellon marinassa.

Marsala

Illan mittaan alkoi ukkosmyräkkä ja tuuli nousi aina 40 solmuun asti. Paatti oli tukevasti laiturissa kiinni perä tuuleen päin. Salamat valaisivat taivasta ja yöllä sade huuhteli päivän aikana täkille roiskuneen meriveden mukaan tuoman suolan.

Tiistai 27.8.

Päiväksi oli luvatta navakka etelän ja koillisen välistä tuulta eli suoraan vastaista. Edellisen yön ukkosmyrskyn jäljiltä vastainen aallokko olisi vielä korkeaa. Ei haluttu lähteä puskemaan väkisin kovaan vastatuuleen ja korkeaan aallokkoon, joten päätettiin jäädä päiväksi Marsalaan.

Pekka kävi maksamassa kahden päivän satamamaksun 130 euroa satamatoimistossa. Varsinainen toimisto olikin useamman kilometrin päässä satamasta, mutta marinero tarjosi autokyydin sinne ja takaisin.

Aamupäivästä lähdettiin 20 minuutin kävelymatkan päässä olevaan Marsalan kaupungin keskustaan. Aurinko porotti ja lämpöä oli reilusti yli 30 astetta.

Marsalan patsas

Suomen viileät kesäpäivät tulivat kaihoisasti mieleen. Kaupungilta ostettiin täydennystä ruokavarastoihin ja kipparille pari uutta pikeepaitaa. Takaisintulomatkalla poikettiin paikallisravintolassa pizzalounaalla.

Illalla ja yöllä oli ulkoilma todella kosteaa, sääennusteiden mukaan kosteusprosentti oli yli 90. Ilmastointilaitteessa on myös kosteuden poistotoiminta, joten sisätilat saatiin pidettyä yöllä mukavan kuivina ja viileinä.

Palermo-Uki-Palermo

Posted: 11 syyskuun, 2013 in Uncategorized

Tiistai 15.7. – torstai 18.7.

Satamatoimiston avustuksella vuokrattiin auto aina kotiinlähtöön asti. Saatiinkin oikein mukava pikku auto sopivalla hinnalla eli n. 150 euroa kolmesta päivästä. Ensimmäiset tarjoukset olivat yli 200 euroa, mutta täällä ei koskaan kannata tyytyä ensimmäiseen tarjottuun hintaan. Vuokraamon kaveri kävi hakemassa meidät autolla Palermon keskustassa olevalle vuokraamolle, jossa tarvittavat paperit täytettiin ja maksettiin vuokra sekä takuumaksu.

Matkalla vuokraamolle sai tuntumaa Palermon liikenteestä. Kippari on ajanut monessa vilkkaassa eurooppalaisessa suurkaupungissa kuten Roomassa, Ateenassa ja Istanbulissa. Palermon liikenne kaoottisuudessaan vetää niille kyllä vertoja. Liikennekaaoksessa kulkevat sulassa sovussa autot, skootteri, polkupyörät ja kävelijät. Koskaan ei tiedä mikä näistä putkahtaa auton eteen mistä tahansa suunnasta. Kaistoja ei ole tai jos on, niitä ei noudateta. Jos samaan suuntaan menevät kaistat eivät riitä, otetaan surutta käyttöön vastaan tulevat kaistat, jos niillä on vain tilaa. Vilkkuja ei tietenkään käytetä ja peileihin on turha katsoa, koska edessä on aivan tarpeeksi seurattavaa. Pelin henki on, että voit mennä sinne missä on tilaa ja luottaa, ettei päällesi ajeta. Jos antaa tilaa muille, voi oman etenemisen unohtaa. Kun nämä liikenteen pelisäännöt ymmärtää, pärjää liikenteen seassa yllättävän helposti.

Tiistaipäivä käytettiin tutustumalla Palermon keskustaan ja käymällä pakollisilla shoppailulla. Kipparska sai viimein kauan haaveilemansa ja hänelle luvatun Furla –käsilaukun, joka oli sopivasti alennusmyynnissä. Palermon keskusta on varsin siisti ja mukavan oloinen eikä ainakaan nyt ollut mitenkään turisteista ruuhkainen. Sivukaduilta löytyy mukavia kahviloita ja lounaspaikkoja. Keskusta poikkeaa täysin kaupungin reuna-alueista kuten marinan ulkopuolella olevasta kaupunginosasta. Näissä siivottomuus ja roskaisuus on aivan uskomatonta. Roskalaatikot pursuavat roskia ympäriinsä ja roskia saattaa olla kymmeniä metrejä niiden ulkopuolella. Roskia riittää joka kadun varteen. Talot ovat ulkopäin ruokottomassa kunnossa. Yleinen likaisuus on silmiinpistävää.

Keskiviikkona lähdettiin autoajelulle pieneen Gefalun rantakaupunkiin, jonka ohi oli tultu pari päivää aikaisemmin. Auto saatiin aivan vanhan kaupungin kävelyalueen reunalle, ei välttämättä luvalliselle paikalle, mutta maassa maan tavalla. Gefalun vanha keskiaikainen keskusta on viehättävä, mutta turistien täyttämä. Jonkin aikaa kierreltiin kapeita katuja ja ihmeteltiin turistirysiä.

Gefalu

Nämä turistipaikat tuntuvat vierailta, kun on ollut useamman viikon merellä ja rauhallisissa marinoissa, joissa ei montaa muuta ihmistä näe eikä varsinkaan turisteja. Näissä turistipaikoissa vasta osaa arvostaa tätä omalla veneellä omassa rauhassa ilman ruuhkia matkaamista. Marinoissa liikkuu yleensä pääasiassa paikallista väkeä ja niiden ulkopuolella on vastassa tavallinen arkinen paikalliselämä.

Kotimatkalla poikettiin vuoren päällä kohoavaan Gerdan pikkukylään, joka oli nähty mereltä. Navigaattori ohjasi lyhyimmän tien sinne pitkin mäkisiä kinttupolkuja. Välillä alkoi usko loppua perille pääsystä, mutta maisemat olivat vaikuttavia. Gerdassa poikettiin kylän keskustassa kahvilla. Siestan aikaan kylässä ei juuri muita ihmisiä näkynyt, mitä ne muutamat pakolliset äijät kyläraitilla. Nämä täysin muusta maailmasta erillään olevat pikku kylät, jotka elävät omaa elämäänsä, ovat omituisuudessaan mielenkiintoisia matkakohteita. Paljon enemmän nämä antavat kuin turistihaavit.

Gerda

Kotimatka ajettiin rantaa seuraavaa tietä pitkin. Rannat ovat täyteen rakennettuja, joten merelle tieltä ei juurikaan näkynyt. Uimarantoja oli useita matkoja ja paikoitettujen autojen määrästä päätellen niissä oli väkeä runsaasti.

Palermossa poikettiin vielä kaupungin toisella laidalla ostamassa tuliaisia ennen paatille paluuta.

Torstaina siivottiin paatti ja laitettiin se säilytys kuntoon. Pekka kävi maksamassa loput venepaikan vuokrasta, joka oli alennustenkin jälkeen 45 euroa vuorokausi, joten hintaa paikalle tuli kotimatkan ajaksi lähes kaksi tonnia. Samalla sovittiin, että marina hankkii ja asentaa uuden ankkurivinssin vanhan rikkoontuneen tilalle.

Perjantai 19.7.

Vuokra-auto palautettiin lentokentällä.

Aamupäivälennolla Palermosta Milanoon, sieltä kentän vaihdon jälkeen Wieniin, jostaFinnairin lento Helsinkiin. Iltamyöhäisellä vasta Helsingissä ja kotona aamuyöstä. Milano-Wien lento oli myöhässä, mistä syystä matkatavarat eivät ehtineet mukaan Helsingin koneeseen. Helsingissä Finnairin hukkuneita matkatavaroita hoitava henkilö lupasi toimittaa tavarat mahdollisimman nopeasti perille. Todellisuudessa ne lähetettiin hitainta mahdollista matkahuollon palvelua käyttäen Helsingistä vasta maanantaina vaikka tavarat olivat siellä jo lauantaina. Alun perin niiden piti olla perillä Ukissa vasta keskiviikkona, mutta Kirstin nostaman rähinän jälkeen ne toimitettiin jo tiistaina. Mikä tätä meidän suomalaista Finnairia oikein vaivaa. Yrittääkö se oikein tosissaan päästä asiakkaista eroon huonolla palvelulla ja korkeilla hinnolla?

20.7.-22.8.

Kotona Suomessa.

Paatille hankittiin netistä bensalla toimiva generaattori ja ilmastointilaite sekä niitä varten asennustarvikkeita, joiden toimitus oli suoraan marinaan Palermoon. Ei ollutkaan mikään helpporasti, koska osa toimittajista kieltäytyi toimittamasta tavaroita Italiaan. Kun toimittajat löytyivät, jotka suostuivat lähettämään tavarat Palermoon, oli kuljetusfirmojen kanssa ongelmia. Generaattorin kuljettaja ilmoitti, että vastaanottaja on lomalla, eikä saanut tavaraa toimitettua ja ilmastointilaitteen toimitusosoitteessa oli virhe, jota ei millään tahtonut saada korjattua. Pekan piti lopuksi käyttää ruosteessa olevia saksan taitojaan, jotta kuljetukset menivät perille. Viimeinen pari päivää ennen meidän Palermoon paluuta.

Kotimaan toimituksella hankittiin paattiin kaksi kappaletta Adrian meren satamakirjoja sekä luukkujen päälle ns. Windcoopit eli tuuliohjaimet, jotka ohjaavat tuulen sisään luukuista. Tuuliohjaimia on näkynyt varsinkin karibialla ja niistä on kuullut kehuvia kommentteja usealta taholta.

Perjantai 23.8.

Aamulento Turusta Tukholman Arlandan kentälle. Sieltä junalla keskustaan ja kuuden tunnin odottelun jälkeen bussilla Skavstan kentälle. Täältä Rayanairin lennolla Trapaniin. Trapanista bussilla Palermon keskustaan, johon oli tilattu marinan kautta taksi valmiiksi. Illalla puoli yhdeltätoista paatilla lähes kahdenkymmenen tunnin matkustamisen jälkeen. Nämä itse paketoidut matkat vievät aikaa, mutta niillä säästää useamman satasen hinnoissa.

Paatilla oli kaikki hyvin. Marina oli hoitanut generaattorin ja lähtiessä pesulaan toimitettavat pyykit paatille. Sisällä oli taas tuskaisen kuumaa, mutta onneksi yö oli jo vähän viileä, jotta pahin kuumuus saatiin tuuletettua ulos.

Tuuliohjain

Marinan toimistonaiselta Eliseltä saatiin lainattua auto kohtuulista 50 €:n vuokraa vastaan auto päiväksi. Aamupäivällä ajettiin Palermon keskustaan ruokakauppaan ja hankittiin routeriin uusi Vodafonen datakortti, joka tällä kertaa maksoi vain 30 € sisältäen kuukauden aikaa ja 7 Gb dataa. Tämä pitäisi riittää loppuajaksi Italiassa.

Pekka selvitti loput maksut satamatoimiston kanssa ja haki ilmastointilaitteen paatille. Ankkurivinssin toimivuutta testattaessa kävi selville, että se on asennettu 90 asetta väärään asentoon. Asentajan kanssa ihmeteltiin asiaa ja hän ilmoitti, että voi korjata sen vasta maanantaina aamupäivällä, koska sunnuntaina hän ei ole töissä. Siinä sitten siirtyi sunnuntaiksi suunniteltu lähtö. Onneksi ei aikataulun suhteen ollut paniikkia.

Illalla laitettiin uusi ilmastointilaite toimintaan ja se viilensikin mukavasti paatin sisätilat. Ilmastointilaite on toimisto- ja kotikäyttöön tarkoitettu varsin kookas pömpeli, mutta oli varsin edullinen venekäyttöön tarkoitettuihin laitteisiin nähden. Verkkovirtaa laite tarvitsee, joten pitää olla maasähkössä kiinni tai laittaa generaattori käyntiin, jos haluaa käyttää laitetta.

Ilmastointilaite

Sunnuntai 25.8.

Päivä aloitettiin rauhallisesti piminin virittämisellä. Piminiin oli Suomesta tuotu mukanamme uudet kepit väliaikaisten lattojen tilalle. Kepien asennusta suunniteltaessa paikalle putkahtikin ankkurivinssin asentaja, joka olikin tullut sunnuntaiksi töihin, jotta saisi asennuksen korjattua. Piminin uusien keppien asennus jätettiin myöhemmäksi ja alettiin valmistella muita asioita, joita piti tehdä ennen lähtöä. Generaattoriin hankittiin bensaa, lisättiin siihen öljyt ja testattiin sen toimivuus.

Ankkurivinssin asennus venyikin iltapäivälle, joten päätettiin lähteä liikkeelle vasta maanantaina aamuvarhain ja ajaa pitkä päivä. Vinssin testauksessa todettiin sen toimivan nyt moitteettomasti. Nyt voidaan sitten suunnitella ankkurointejakin rauhassa.

Termini Imeresse-Palermo

Posted: 11 syyskuun, 2013 in Uncategorized

Maanantai 15.7.

Viimeinen purjehduspäivä ennen kotiin paluuta olikin viimein mukava purjehduspäivä. Pohjoistuuli nousi parhaimmillaan 5 m/s.

Kohti Palermoa

Iso otettiin alas hyvissä ennen satamaan, jotta ne saatiin viikattua siististi. Ilman ja veden lämpötilat olivat yli 30 astetta.

Marina Porto Aranella on Palermon pohjoisreunalla. Alustava kontakti marinaan oli saatu jo talvella Dusseldorfin venenäyttelyssä. Sähköpostivaihtojen jälkeen oli sovittu, että Schatzilla on paikka marinassa runsaan kuukauden ajan. Marinaan saavuttiin kuuden maissa ja pienen neuvottelun jälkeen marineron kanssa, hän ohjasi meidät toiseen pistolaituriin mereltä päin keula kohti marinan suuaukkoa.

Venepaikka Palermossa

Marina on rakennettu aivan viime aikoina kalasataman jatkoksi. Laiturit ja toimistot olivat uusia. Konttiin rakennettuja wc ja suihkutiloja vielä viimeisteltiin. Tilaa laitureissa oli runsaasti ja meidän lisäksi laitureissa oli vain pari muuta purjevenettä.

Marina Porto Aranella

Satamalahden toisella puolella olevan ravintolan musiikki oli häiritsevää, koska sitä jatkui yleensä kahteen asti yöllä. Ilmanvaihdon takia luukkuja on pidettävä auki, joten musiikki kuuluu voimakkaana sisälle asti paatissa.

Portorosa-Sant’Agata di Militello

Posted: 18 heinäkuun, 2013 in Uncategorized

Perjantai 12.7.

Matka jatkui kohti länttä pitkin Sisilian pohjoisrannikkoa. Matkan varrella oli komea kirkko, joka google selvisi olevan Tindarin Mustan Madonnan kirkko. Vieressä oli myös alun perin kreikkalaisten ajoilta amfi-teatteri.

Tindarin kirkko

Satamaksi valikoitui Sant’ Agata di Militello, joka hintaluokaltaan piti olla edellistä halvempi. Perillä saatiinkin kahdesta yöstä 90 euron tarjous, johon tartuttiin. Satama on pääasiassa charter -veneiden tukikohta, mutta vieraileville veneillekin löytyy hyvät laituripaikat.

Sant'Agata di Militello

Harmillista on vain, ettei marinalla ole tarjota suihku/wc –palveluja. Kaupunkikin on vähän kaukana, mutta satamatoimistosta järjestyi ilmainen kuljetus kaupunkiin illalla trattoriaan ja seuraavana päivä supermarkettiin. Paluukuljetus sisältyi myös palveluun.

Sataman ulkopuolella hiekkarannalla lojui iso kaksimastoinen purjevene kuivilla pystyyn hiekkakasoilla tuettuna. Vene ei ole voinut kovin kauan siinä olla, koska ulkoisesti sen näytti siltä, että se voisi jatkaa matkaa koska tahansa. Trattoriaan vienyt kuljettaja selitti tapausta italiaksi, mutta valitettavasti italian taidot ovat sen verran heikot, että ei siitä muuta arvannut, kuin että kova tuuli olisi veneen rantaan heittänyt. Unohdettiin marinasta kysyä veneen tarinasta, joten se jäi arvoitukseksi.

Vene rannalla

Meren rajuudesta tuli taas muistutus, kun ollaan pitkään tyyneillä säillä seilattu.

Lauantai 13.7.

Päivä maissa, jolloin hoidettiin supermarketista proviantitäydennykset ja samalla reissulla tutustuttiin kaupunkiin. Muuten päivä kului seuratessa miten charter –veneitä saapui vaihtopäivänä satamaan ja osa lähti takaisin merelle illalla.

Sunnuntai 14.7.

Päivä oli erittäin kuuma jopa merelläkin eikä luvattu mukava pohjoinen tuuli toteutunut vaan tuuli kääntyi taas päivän mittaan täysimyötäiseksi, kun se virisi vähän voimakkaammaksi. Matkalla ohitettiin Cefalun kaunis vanha kaupunki.

Cefalu

Termini Imerese satamaan saavuttiin, kun oltiin ohitettu iso öljyn jalostamo. Termini Imeresen satamasta on suurin osa rahti- ja matkustaja liikenteen käytössä, mutta niiden kyljessä on myös kalastus- ja huvivenesatama.

Termini Imeresse satama

Satamakirjasta ei oikein käynyt selville, miten marina toimii eikä mitään marinan VHF -kanavaa ei ollut tiedossa, joten pyörittiin marinan edustalla jonkin aikaa ennen kuin marinero jaksoi nousta satamatoimiston pöydästä ja osoittamaan meille laituripaikka.

Termini Imeresse

Laiturit olivat erikoisesti päällystetty muovilevyillä kun isoilla lego-palikoilla, jotka keikkuivat ikävästi kävellessä. Satamamaksu oli 40 euroa sisältäen veden ja sähkön laiturilta. Sosiaalitiloista ei ollut puhettakaan.

Marinero vei mopollaan kipparin tutustumaan etukäteen kalaravintolaan ja samalla järjesteli illaksi autokyytiä sinne vaikka matkaa oli tuskin kilometriäkään. Illalla päätettiinkin sitten kävellä ravintolaan vaikka kyyti ilmaantuikin, koska pienen kotteroon ahtautuminen kahdestaan hikisessä illassa ei innostanut meitä kumpaakaan. Ravintolassa syötiin herkullinen kalamenuu.

Salina-Portorosa

Posted: 18 heinäkuun, 2013 in Uncategorized

Torstai 11.7.

Ruokavarastoja täydennettiin vielä kylällä ennen kuin lähdettiin etelään kohti Sisilian saarta. Matka kurvattiin katsomaan Liparin ja Vulcanon saarien rantojen uskomattoman hienoja kalliomuodostelmia.

Liparin tolppa

Liparin rantakalliota

Olimme nähneet nämä jo pari vuotta aikaisemmin HPKY:n syksyisellä Sisilian suuntautuneella jäsenmatkalla. Silloin oli katsottu näitä samoja kalliota sateessa turistivesibussin kannelta. Samalla matkalla alkoi itää idea tuoda oma paatti välimerelle, joka silloin tuntui etäiseltä haaveelta, mutta nyt täällä jo ollaan. Haaveita saa toteutettua nopeastikin, kun pistää vain toimeksi. Mikään ei ole mahdotonta, kun jotain todella haluaa.

Saaret jäätyä taakse ajettiin taas koneella täysmyötäisessä, joka on näissä helteissä kaikkein harmittavin tuulen suunta, koska edes moottorin tuomasta vauhdista ei saa aikaiseksi vilvoittavaa tuulen virettä. Eli täällä ehdottomasti pahin tuuli on n. 6 solmun persmyötäinen. Välillä laitettiin kone vapaalle ja pulahdettiin vuorotellen uimaan vilvoittavaan 33 asteen meriveteen ja sitten suolat huuhdottiin pois iholta täkkisuihkussa.

Kippari uimassa

Portorosa Marina oli valittu seuraavaksi yöpymissatamaksi vaikka se tekikin pienen mutkan matkaan itään päin, mutta koska ei ollut kiirettä, voi vähän kurvaillakin. Portorosassa vastaan tuli marinero kumiveneellä, joka näytti hyvän paikan heti sataman sisääntulossa. Paikka oli siitäkin hyvä, että siihen kävi mukava tuulenvire. Sisälle satamaan kulki huvi- ja kalastajaveneitä, mutta muita veneitä ei tähän laituriin illan mittaan tullut. Yksi Liparin saarten vesibussi poikkesi purkamaan turisteja illan aikana ja yöllä oli saapunut toinen aamuksi, mutta muuten niistä sai olla rauhassa.

Satamamaksu oli taas huikeat 90 euroa, joka sisälsi juuri kelvollisen suihkun ja WC:n. Satamaa hallitsi hylätty suuri kivinen rakennus, jossa oli aikaisemmin ollut ainakin ravintola.

Portorossa

Syvemmällä marinassa rantoja kiersi appartementosten rivi ja alueella oli ainakin yksi hotelli.

Panarea-Salina

Posted: 18 heinäkuun, 2013 in Uncategorized

Keskiviikko 10.7.

Aamu-uinnilla aloitettiin päivä ja lähdettiin rauhallisesti jatkamaan matkaa seuraavalle Salinan saarelle. Vastatuuleen ei ollut matkaa kuin runsas kymmenen mailia. Alkumatkasta tuli vastaan upea superjahti Wally B Luxemburgista.

Wally B

Salinan Santa Marinaan saavuttiin hyvissä ajoin ja siellä oli runsaasti tilaa. Marinero ohjasi italialaisen veneen viereen perä laituriin.Satamamaksu oli 80 euroa ja 5 euroa sähköstä. Sosiaalitilat olivat satamatoimiston yhteydessä ja ihan mukiin menevät.

Santa Marina Salina

Salina kylä oli viehättävä ja sieltä löytyi myös kauppa, josta Kirsti sai ostettua itselleen kaipaamansa kangaslaukun ja kipparille vesikiväärin. Illalla oltiin ravintolassa syömässä kalapäivällinen.

Salinan kylämaisemia

Tropea-Panarea

Posted: 17 heinäkuun, 2013 in Uncategorized

Tiistai 9.7.

Aamusella lähdettiin kohti Eolisia eli Liparin saaria ja alun perin oli tarkoitus mennä Strombolin tulivuorisaaren edustalle poijuun, mutta koska tankkaaminen oli jäänyt väliin ja diesel –tankin mittari näytti huolestuttavan pieniä lukemia, päätettiin kohteeksi ottaa naapurisaari Panarea, josta pitäisi löytyä tankkausmahdollisuus. Nyt yritettiin seilata mahdollisimman paljon vaikka vauhti hiipuikin välillä olemattomaksi, jotta polttoaine olisi varmasti riittänyt perille. Tuulta riittikin sen verran loppumatkalla, että ehdittiin hyvissä ajoin saaren edustalle. Matkalla nähtiin jonkun matkan päässä outo ilmestys vedessä, joka vaikutti jonkinlaiselta lautalta tai kelluvalta veden elävältä. Pituutta sillä oli arviolta viitisen metriä ja leveyttä metri. Ilmestys sivuutettiin sen verran kaukaa, että mysteeriksi jäi mistä oli kysymys.

Outo ilmestys

Polttoainemittarit olivat Scallo Ditellan eli saaren pääsataman yhteysaluslaiturin juuressa.

Panarea

Paatti piti saada sovitettua ahtaaseen paikkaan laituriin. Marinero osoitti aluksi laiturilta, että olisimme laskeneet keulasta ankkurin ja peruuttaneet laituriin, mutta saimme hänet viimein ymmärtämään, ettemme pysty käyttämään keula-ankkuria. Hän suostui hätistämään yhden paikallisveneen pois laiturista, jotta siihen tuli riittävästi tilaa kylkikiinnitykselle. Siinä sitten odoteltiin kylki kiinni laiturissa aikamoisessa yhteysveneiden tekemässä aallokossa turistien pällisteltävänä, kun oikea henkilö ei sattunut juuri sillä hetkellä olemaan paikalla. Lopulta saatiin tankattua ja irrottautuminenkin onnistui mallikkaasti tuulenpuolen sivulta laiturista vaikka marinero irroittikin springin oma-aloitteisesti kriittisellä hetkellä. Kyllä näiden marinerojen kanssa on välillä vaikeaa, koska vaikka kuinka yrittää selittää mitkä ovat aikomukset ja he näyttävät ne ymmärtävän, on toiminta välillä käsittämättömän omatoimista.

Polttoainetta odotellessa saatiin selville, että satamalaiturin kummalakin puolella on vuokrapoijuja, johon voi opastuksen mukaan kiinnittyä. Vuokra on vain 50 euroa yöltä, mutta se sisältää paatilta rantaan kuljetuksen ja takaisin. Kumivene opasti halutun alueen poijuun, antoi poijun alta kaksi kiinnitysköyttä sidottavaksi paattiin. Köydet olivat niin järeitä, ettei ne tahtoneet mahtua keulaknaapien ympäri. Ei päästetty kumivenettä lähtemään vaan mentiin samalla kyydillä rantaan.

Panarean saaren Scallo Ditella muodostuu rantakadusta ja siltä nousevien katujen varsilla olevista hotelleista ja appartementoksia. Tällaisen vaikutelman ainakin pikaisella kävelyllä sai kaupungista.

Paattimme ympärillä olevat poijut täyttyivät illan mittaan. Pitkästä aikaan ollaan yötä muualla kuin laiturissa kiinni. Poijussa yöpymisessä on se etu, että paatin perästä voi käydä ilta- ja aamu-uinnilla, mitä ei satamassa ollessa ilkeä tehdä, koska niissä vesi on sen verran likaisen näköistä.

Illan pimetessä näkyi Strombolin tulivuoressa hetkittäin punaista suihkutusta yötaivasta vasten, joka oli varsin vaikuttava näytelmä. Sromboli on toimiva tulivuoria ja päästää painetta jatkuvasti ulos eikä näin ollen ole voimakkaille purkauksille alttiina kuten esimerkiksi Etna.

Stroboli

Yö oli rauhallinen, mutta aamulla alkoi vilkas yhteysalusliikenne ja sen myötä paatin keinuminen.